Meta julkaisi kaupallisiin ehtoihinsa uudistuksen, jossa se pyysi laajaa lupaa kerätä yritysten verkkosivujen sisältöä. Varhaisessa versiossa mainittiin myös sisällön käyttäminen Metan tuotteiden kouluttamiseen. Kustantajat vastustivat, Meta poisti koulutusmaininnan, mutta kiista ei päättynyt.
Norjalaiset mediayhtiöt ryhtyivät oikeustoimiin. Suomessa Kaleva Media ilmoitti luopuvansa Facebookista ja Instagramista, jos ehdot tulisivat voimaan esitetyn kaltaisina. Vastustajien mielestä kyse oli siitä, saisiko Meta sitoa palvelujensa käytön oikeuteen hyödyntää muiden kustannuksella tuotettua sisältöä.
Mitä ehdoissa oikeastaan luki, mitä niistä poistettiin ja miksi muutos ei riittänyt rauhoittamaan arvostelua?
Huomio: Revla on markkinointitoimisto, eikä tarjoa oikeudellista neuvontaa. Kirjoitus käsittelee aihetta yleisellä tasolla eikä korvaa yrityskohtaista oikeudellista arviota. Uudistuksen aikataulusta on ristiriitaista tietoa, jota käsittelemme jäljempänä. Kyse ei ole tässä varmennetusta, jo voimaan tulleesta muutoksesta.
Meta halusi oikeuden käyttää verkkosisältöjä tekoälyn kouluttamiseen
Meta oli päivittämässä kaupallisia käyttöehtojaan. Lokakuun 16. päivänä tallennetussa versiossa se pyysi lupaa kerätä yrityksiin liittyvien verkkosivujen sisältöä ja käyttää aineistoa myös tuotteidensa kouluttamiseen. Yrityksen Facebookissa jakaman linkin takana oleva artikkeli tai kuva voisi siis olla osa tätä aineistoa. Juuri mahdollisuus käyttää verkkosivujen sisältöä tekoälyn kouluttamiseen nostatti erityisesti kustantajien vastustuksen.
Kyse ei ollut vain Facebookissa näkyvän linkin otsikosta ja pikkukuvasta, vaan myös yrityksen omalla sivustolla olevasta materiaalista. Pyydetty lupa oli yksittäisiä linkkijakoja laajempi: se koskisi tuotteisiin tai palveluihin liittyviä sivuja sekä osoitteita, jotka tulivat saataville yrityksen tai muiden käyttäjien Meta-palvelujen käytön kautta.
Englanninkielisessä tekstissä lueteltiin sisällön käyttötarkoituksiksi tuotteiden, palvelujen ja ominaisuuksien kehittäminen, tutkiminen ja kouluttaminen. Mukana oli nimenomaisesti sana train.
Kuvankaappaus Metan ehtosivun 16.10.2026 arkistoversiosta. Kouluttamisen mainitseva virke on korostettu keltaisella toimituksessa; ehtotekstiä ei ole muutettu.
Kyse oli ehdotetusta käyttöoikeudesta, ei näytöstä siitä, että jonkin tietyn yrityksen sisältöä olisi jo käytetty koulutusaineistona. Teksti ei myöskään yksilöinyt, mitä tekoälymalleja kouluttaminen koskisi.
Kustantajat vastustivat oikeuksien luovuttamista palvelun käytön ehtona
Yhdysvaltalainen News/Media Alliance arvosteli ehdotusta 16.10.. Järjestön mukaan Meta voisi saada yrityksiin liittyvien verkkosivujen sisältöä tekoälytuotteidensa kouluttamiseen, eikä kaupallisella käyttäjällä olisi erillistä mahdollisuutta kieltäytyä ehdoista jatkaessaan palvelujen käyttöä.
Kustantajien vastalauseessa oli selkeä liiketoiminnallinen kysymys. Toimitus maksaa journalisteille ja kuvaajille sisällön tekemisestä. Jos alusta voisi ottaa tämän aineiston omien kilpailevien palvelujensa kehittämiseen ilman erillistä lisenssisopimusta tai korvausta, sisällön tuottajan mahdollisuus päättää työnsä käytöstä ja saada siitä tuloja heikkenisi.
Samalla alustoilta poistuminen voi tarkoittaa tärkeän yleisön menettämistä. Kustantajat eivät siksi pitäneet valintaa vain tavallisena vapaaehtoisena sopimuksena: hyväksy laajat käyttöoikeudet tai luovu kanavasta, jolla tavoitat lukijoitasi.
Tämä on kustantajien ja niitä edustavien järjestöjen perustelu. Se ei itsessään ratkaise ehtojen lainmukaisuutta, mutta selittää, miksi kyse oli niille paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä somejulkaisusta.
Meta poisti koulutusmaininnan ja kiisti uutisverkkosivujen keräämistä koskevan tarkoituksen
Seuraavan päivän, 17.10.2026 arkistotallenteessa kouluttamisen mainitseva virke oli poissa. Verkkosisällön kerääminen sidottiin sen sijaan mainonta- ja yritystuotteiden tarjoamiseen, kehittämiseen, parantamiseen, tutkimiseen ja ylläpitoon sekä Meta-tuotteiden turvallisuuteen.
Meta siis muokkasi juuri sitä sanamuotoa, joka oli nostattanut huolen tekoälykoulutuksesta. Jäljelle jäi silti lupa kerätä verkkosisältöä ja käyttää sitä mainonta- ja yritystuotteiden kehittämiseen. Tämän luvan laajuudesta kiisteltiin edelleen.
Meta myös kiisti arvostelijoiden tulkinnan päivityksen tarkoituksesta. The Vergen 22.10. julkaisemassa vastauksessa yhtiön tiedottaja Daniel Roberts sanoi, ettei päivityksessä ole kyse uutisverkkosivujen sisällön keräämisestä. Hänen mukaansa sisältöjen omistajat voisivat edelleen ilmaista keruuta koskevia valintojaan sivuston robots.txt-tiedostolla, eivätkä päivitykset antaisi uusia oikeuksia ohittaa niitä.
Robots.txt on sivustolla oleva ohjetiedosto, joka kertoo automaattisille ohjelmille eli crawlereille, mitä ne saavat hakea. Tiedosto ei estä pääsyä sisältöön, eikä sen olemassaolo takaa, että ohjelmat noudattavat ohjeita. Ohjelma voi teknisesti sivuuttaa ne kokonaan. Siksi kustantajille oli tärkeää myös se, mihin Meta sitoutuisi itse sopimusehdoissa.
Miksi uusi sanamuoto ei riittänyt arvostelijoille?
Koulutus-sanan poistaminen ei poistanut kaikkia kysymyksiä siitä, mihin aineistoa voisi käyttää tai kuinka laajasti sitä saisi kerätä. Arvostelu kohdistui erityisesti kolmeen asiaan.
Yritystuotteiden kehittäminen voisi edelleen sisältää tekoälyn kouluttamista
Media- ja immateriaalioikeusjuristi Matt Topic arvioi, että tuotteiden kehittämistä tarkoittava develop on riittävän laaja sana kattamaan myös kouluttamisen. The Verge referoi hänen Nieman Labille antamaansa haastattelua: jos Meta kehittää tekoälyyn perustuvia yritystuotteita, koulutusmaininnan poistaminen ei hänen mukaansa välttämättä rajaa kouluttamista pois.
Tämä on nimetty oikeudellinen tulkinta, ei vahvistettu ratkaisu siihen, mitä kaikkea ehto sallisi. Se osoittaa silti, miksi pelkkä yhden sanan poistaminen ei vastannut arvostelijoiden vaatimukseen selkeästä käyttörajauksesta.
Lupa ei rajautuisi yrityksen itse jakamiin artikkeleihin
The Verge referoi myös Cornellin oikeustieteen professorin James Grimmelmannin Nieman Labille antamaa arviota. Hän kiinnitti huomiota tuotteisiin tai palveluihin liittyviä sivustoja koskevaan laajaan sanamuotoon. Hänen huolensa oli, ettei muokkaus riittävästi kaventanut sitä, kuinka suuren osan sivustosta Meta voisi kerätä.
Kustantajan näkökulmasta ero on tärkeä: se voi päättää jakaa Facebookissa yhden artikkelin ilman, että haluaa samalla antaa laajaa lupaa koko julkaisunsa sisältöjen hyödyntämiseen.
Julkiset vakuuttelut haluttiin myös sopimukseen
Kustantajien maailmanjärjestö WAN-IFRA vaati 22.10., että sivustojen koneellisesti luettavia keruuohjeita koskeva sitoumus kirjoitetaan ehtoihin. Järjestö vaati myös erillistä lisenssiä sisältöjen tekoälykäyttöön ja mahdollisuutta kieltäytyä keräämisestä menettämättä pääsyä Metan yritystyökaluihin.
Kyse ei siis ollut vain siitä, uskoivatko kustantajat Metan tiedottajaa. Ne halusivat, että rajoitukset näkyisivät sopimuksessa, jonka niiden odotetaan hyväksyvän.
Kaleva nosti esiin lähtemisen, Norjassa ryhdyttiin oikeustoimiin
Suomessa Kaleva Media teki kantansa selväksi. Toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoi Suomen Lehdistön uutiskirjeessä 29.10.:
”Mikäli Metan ehdot tulevat voimaan esitetyn kaltaisina, Kaleva Media luopuu Facebookin ja Instan käyttämisestä.”
Laakkonen kuvasi asiaa arvovalinnaksi: journalistinen sisältö on yhtiölle arvokkaampaa kuin yksittäinen jakelukanava. Ilmoitus oli ehdollinen. Se ei tarkoita, että Kaleva olisi jo poistunut alustoilta.
Norjassa vastustus johti oikeustoimiin. NRK kertoi 27.10., päivitetyssä uutisessaan 28.10., että muun muassa NRK, TV 2, Schibsted ja Amedia pyysivät Oslon tuomioistuinta pysäyttämään uudet ehdot, kunnes niiden lainmukaisuus olisi arvioitu.
NRK:n uutinen kertoo näiden yhtiöiden oikeustoimista, ei niiden poistumisesta Metan alustoilta. NRK:n lakiasiainjohtaja Olav Nyhus myös selitti, ettei alustoilta poistuminen ole yksinkertaista, koska yhtiön pitää tavoittaa yleisönsä.
Lähtövalmius ja oikeustoimet näyttävät, ettei vastustus jäänyt vain paheksuviksi kommenteiksi. Samalla ne havainnollistavat yritysten erilaista asemaa: yksi on valmis luopumaan kanavasta, toinen katsoo sen olevan yleisön tavoittamiselle niin tärkeä, että ehtoja on vastustettava muulla tavalla.
Voimaantuloa lykättiin, mutta se ei tarkoita ehdotuksen perumista
Lokakuun arkistoversioissa ehtojen voimaantuloksi ilmoitettiin 30.10.2026. Päivää siirrettiin myöhemmin 20. marraskuuta. Medialiitto kertoi 29.10., että Meta oli lykännyt voimaantuloa edelleen toistaiseksi.
WAN-IFRAn saman päivän tiedotteen mukaan Meta oli sitoutunut kuulemaan alan toimijoita ja pitämään nykyiset ehdot voimassa siihen asti. Järjestö korosti, ettei lykkääminen ole sama asia kuin ehtojen vetäminen pois.
Julkisissa tiedoissa on silti ristiriita: Metan ehtosivu ja oma päivitysohje näyttivät 4.11. yhä päivämäärää 20.11.2026. Siksi sitä ei voi tässä esittää varmana määräaikana. Myöskään kiistan lopputulosta tai ehtojen lainvastaisuutta ei voi pitää ratkaistuna tämän aineiston perusteella.
Mitä suomalaisen yrittäjän kannattaa tästä ymmärtää?
Kiistan näkyvimmät osapuolet ovat mediayhtiöitä, mutta kaupallisten ehtojen soveltamisala ei rajaudu niihin. Ratkaisevaa on Metan palvelujen liiketoiminnallinen tai kaupallinen käyttö, ei pelkkä tilin tyyppi. Myös oman yrityksen markkinointi henkilöprofiililla voi kuulua ehtoihin. Tavallinen yksityinen yritysartikkelin jako ei puolestaan muutu kaupalliseksi vain linkin kohteen perusteella.
Yksityishenkilö ei myöskään saa toisen aineiston oikeuksia vain jakamalla siihen linkin. Ehtotekstistä ei voi päätellä, että jokainen yksityinen linkkijako antaisi pätevän luvan kaikkeen linkin takana olevaan sisältöön tai että sisältö päätyisi automaattisesti tekoälykoulutukseen.
Yrittäjän kannattaa erottaa toisistaan nykyiset käyttöehdot, ehdotettu muutos ja eri osapuolten tulkinnat. Niiden sekoittaminen johtaa helposti joko tarpeettomaan vähättelyyn tai liian varmoihin uhkakuviin.
Jos yrityksesi julkaisee omia oppaita, tuotekuvia tai ostettua aineistoa, selvitä, mitä oikeuksia sillä on ja mitä se voisi luovuttaa eteenpäin. Epäselvät sopimus- ja sisältöoikeudet kuuluvat juristin arvioitaviksi. Markkinointikumppanilta voi puolestaan kysyä, mitä palveluja yrityksesi puolesta käytetään ja kuka hyväksyy uudet toiminnot ja ehdot.
Tämän kiistan keskeinen kysymys on ymmärrettävä ilman juridiikan sanastoakin: voiko yleisön tavoittamisen ehdoksi asettaa sen, että yritys antaa laajat oikeudet oman työnsä tuloksiin? Kustantajien vastaus on ollut selvästi kielteinen. Mitkä rajat lopullisiin ehtoihin kirjataan, on vielä avoinna.